Viimeinen sarjakisa. Viimeinen mahdollisuus mennä koko kisatapahtuma läpi niin, että jokainen Stig pilotti onnistuu. Viimeinen mahdollisuus nostaa sarjasijoitus korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Edellisen päivän testeissä vauhti oli hieman kateissa, mutta asia oli tarkoitus korjata lämmittelyssä ennen kisaa. No siinähän kävi siitten taas niin, että Stigille traditioksi muodostunut viime hetken paniikki iski päälle kun aivan lämmittelyn loppuvaiheessa oikean etupyörän laakerit hajosivat, aiheuttaen ripeähkön etuhubien vaihdon juuri ennen starttia. Siitä selvittiin ja säädötkin osuivat suhteellisen hyvin kohdilleen.
Joni yrmyilee
Lähtöpaikka 19; Sijoitus 15; Paras kierroaika 59,026
Edellisessä kilpailussa tapahtunutta: Joni lähtee joukon hänniltä, alkukierroksilla edessä oleva spinnaa kolmosmutkassa, Joni rysäyttää päin, auto hajoaa ja kisa jää siihen. Tällä kertaa Joni lähtee joukon hänniltä, kolmannella kierroksella edessä oleva spinnaa kolmosmutkassa, Joni rysäyttää päin.. Tässä vaiheessa katsomossa tuli sellainen nykäsmäinen bon voyage tunne, että jotain tällaista on sattunut joskus ennenkin. Onneksi tällä kertaa Jonilla oli muutama nanosekunti aikaa reagoida tilanteeseen ja törmäys oli kevyehkö eikä päättänyt matkaa tai rikkonut autoa. Mutta aikaa ja sijoituksia siinä meni viemäristä alas. Tämän episodin jälkeen Joni sai ajella pitkät pätkät puhtaassa ilmassa aivan yksin (up yours), kunnes tavoitti edessä kaasuttelevan veijarin. Ohitus ei useista läheltä piti tyyppisistä yrityksistä huolimatta onnistunut, joten Joni ajoi maaliin sijalla 18, joka parani kolmella pykälällä katsastusmiesten suosiollisella avituksella. Kisan jälkeen selvisi, että jarrupalat olivat syystä tai toisesta laahanneet, joten se verotti varmasti vauhtia jonkin verran, mutta mahdotonta arvailla kuinka paljon.
Kolme rinnan
Lähtöpaikka 8; Sijoitus 8; Paras kierroaika 58,460
Tekniikkaosasto askarteli tauolla jarruongelman parissa ilmaten ja puhdistaen relevantit osat. Sitten ei auttanut kuin toivoa ongelman katoamista. Raskas kilpakausi oli ilmeisesti hyydyttänyt kisaajia, koska no-show prosentti nousi viimeisessä kisassa normaalia suuremmaksi. Tämä aiheutti Teron sijoituksen paranemisen 12:sta 8:ksi jo ennen starttia. Startin jälkeen se sitten huononikin takaisin alkuasetelmiin Teron jäädessä ekoissa mutkissa pahasti pussiin. Siitä alkoi sitten sinnikäs kohkaus kohti parempia sijoituksia ja seitsemännellä kierroksella paineltiin jo sijalla seitsemän. Proseduurin kohokohtia olivat ohitus nopeassa nelosmutkassa sekä viitosmutkasta alkanut rintarinnan vääntö, joka päättyi onnistuneeseen ulkokautta suoritettuun ohitukseen kasimutkassa. Valitettavasti tässä vaiheessa erän nopein kuski oli vielä takana – heti selän takana ja sehän sieltä tulikin vääjäämättä ohi. Loppukisa oli sitten omassa rauhassa köröttelyä välimatkan taaksepäin kasvaessa, mutta eteenpäin pienentyessä vain marginaalisesti. Loppusijoitus siis kahdeksas ja heti autosta noustua selvisi, ettei se jarruongelma minnekään ollut kadonnut. Taas laahasi palat, prkle!
Stig ja Viemerö
Lähtöpaikka 4; Sijoitus 5; Paras kierroaika 58,891; YouTube
Nyt tekniikkapuoli kääri sitten hihat oikein tosissaan ja vikamääritysdiagnoosi kertoi, että ongelma johtui liasta jarrumännän ja -sylinterin välissä ja sen laukaisi lämpölaajeneminen. Ongelma myös korjaantui väliaikaisesti aina kun kartti kisan jälkeen jäähtyi. Kaikki kikat otettiin käyttöön. Ongelma poistui väliaikaisesti, mutta Miikan erän jälkeen taas kanitti. Pitää ratkoa myöhemmin.. Itse kisaan Miika starttasi neljännestä ruudusta ja oli ekan mutkan jälkeen hienosti kolmas. Siitä sitten toiseksi ja kärkikaksikko onnistui jopa vetäisemään pienen keulan muihin. Valitettavasti sitten tapahtui taaempana joukossa kolari, jonka lopputuloksena yksi auto oli nelosmutkassa keskellä rataa renkaat kohti pilviä. Onneksi kukaan ei loukkaantunut, mutta kisa keskeytettiin punaisella lipulla ja jostain käsittämättömästä syystä uusi startti tapahtui alkuperäisen lähtöjärjestyksen mukaan eikä sen hetkisen tilanteen perusteella. No Miika tappeli jälleen kärkijoukossa nousten ensin uudelleen toiseksi ja pudoten sitten kolmanneksi ja edelleen viidenneksi. Kärkiviisikko pysyi hyvin kasassa ja pian siihen liittyi kuudenneksi varikkonaapuri. Muutaman kierroksen päästä Team Viemerö esitti mutkassa kahdeksan melko brutaalin manööverin, jonka seurauksena oli raju kontakti. Onneksi sekä Stig että Viemerö pääsivät jatkamaan, mutta kärkinelikkö oli pysyvästi karkuteillä. Miikan ja Viemerön kissa-hiiri leikki jatkui kisan loppuun asti Miikan lähtiessä viimeiselle kierrokselle edellä. Hämmentävän solidaarisuuspuuskan yllättämänä herra Big Stig päätti kuitenkin päästää paremmista sijoista kamppailevat naapurit edelle. Mikäs siinä, mutta samasta raosta pujahti myös Kartelli, joten loppusijoitukseksi Stigille tuli tässä erässä 7, joka hylkäysten myötä nousi viidenneksi.
Vika kisa jätti jälkeensä positiivisen tunteen, mutta vain laimean sellaisen. Ei tullut sarjan loppuun mitään huippusuorituksia, mutta toisaalta tuli kaksi kelvollista top 10 sijoitusta ja niiden mukana kiva kasa sarjapisteitä. Perusteellisempi yhteenveto seuraa kausikoosteessa myöhemmin, mutta pikaisena kommenttina todettakoon, että Stigin toinen fosarisarjakausi oli myrskyinen ja siihen mahtui sekä syviä aallonpohjia, että huikeita huippusuorituksia. Loppupeleissä tämä suoritusten epätasaisuus kuitenkin esti ennen kautta asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen. Fossiilisarja vuosimallia 2010 on nyt paketissa, mutta jäljellä on toki vielä koko kilpakauden kruunaava kestävyyskisa, josta Stigillä on viime vuodelta hampaankolossa kana kynittävänä. Siihen tähdätään höyheniä syljeskellen tavoitteena se maaginen top 10.
Kierroksia pyörittiin tällä kertaa yhteensä 78 (käytössä vanha auto), joista lämmittelyssä 24 ja 54 kisassa. Pisteitä napsittiin mukavat 76 kappaletta ja niillä sarjasijoitus hilattiin kauden päätteeksi uuteen Stig ennätykseen 20. Matti Kyllösen kuolemattomin sanoin: Hyvä Pele! Hyvä Suomi!
Stig - kohti uusia seikkailuja
Kiitos kuluneesta kaudesta ja hyvistä raporteista!